perjantai 13. huhtikuuta 2012

julkimököttämistä paikallislehdessä


Yrittämisen yrittämistä.

Kävi niin jotta päätimme tehdä harrastuksestamme itsellemme työn.
Tai minä mitään tehnyt, mutta puolisoni.
Valitsi työttömyyden sijaan tekemisen,
yrittämisen yrittämisen.

Avasi vuosi sitten kirpputorin kotikellariimme.
Ja vuokrasi tilan suuremmille tavaroille yksityiseltä.

Toiminta on lähtenyt kivasti käyntiin.
Samanhenkisiä löytyy,
omasta tahdotaan ja osa taloudellisen tilanteen pakosta.

Vanhaa, hyväkuntoista, ehjää, siistiä.
Edullisesti.
Toiselle turhaa tavaraa, toiselle juuri sitä etsittyä.

Positiivisuus on jäänyt pinon päälimmäiseksi.
Työtä on ollut kiva tehdä,
se pitää elossakin.

Kävi kuitenkin niin jotta huomasivat meidän olevan rikollisia.
Olemme muistaneet kyllä verottajan, vakuutukset, kahvinkaatoluvat, vaahtosammuttimet, mainoskylttien sijoituskriteerit jne.

Kaava ei sallikaan yritystoimintaa.
Kotikellari on laiton paikka ja varastoon ei saa mennä ihmisiä sisään,
ostoaikeissa.

Kaikki muuttuu sallituksi kun alamme lataamaan euroja pöytään.
Tarvitsemme luvan poiketa kaavasta.
Varasto tarvitsee oman lupansa,
se tarvitsee lisäksi paloturvallisempia materiaaleja.
Ja se vessa tietenkin henkilökunnalle ja ne sosiaaliset tilat.
Romuenkelille siis.
Unohtamatta parkkipaikkoja, joista ei tarvitse peruuttaa pois.

Ei tässä mitään.
Lopetamme luvattoman käyttötarkoituksen toiminnan.
Olemme liian köyhiä jatkaaksemme.
Ja liian päättäväisiä lopettaaksemme.

Muutamme.

Tulkaa auttamaan,
tavaraa on paljon.
Ovet ovat varastolla auki vielä huhtikuun puoleen väliin.

Ystävällisesti Romunenkelin takapiru

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti